Työmatka Aurinkorannalla

Teinpä sitten kuvakertomuksen työmatkastani Aurinkorannikolla. Työmatka kestaa alla puoli tuntia. Vähemmän kuin Suomessa aikoihin. Hienoja maisemia saa katsella ja viela en ainakaan ole parin kuukauden jälkeen turtunut maisemiin. Ehkä sekin käy jossain vaiheessa.

Hyppää kyytiin!

Ensin ulos parkkihallista, kohti valoa!

Kurvailua kapealla parkkihallitiellä, takana 90-asteinen käännös.

Rauhallinen alkumatka kohti merta.

Kurvailua kohti moottoritietä.

Tässä kohden voisi valita maksullisen tien. 10-minuutin matka maksaa
vuodenajasta riippuen 2,5 - 8 eruoa. Tällä säästäisi matkasta 10 minuuttia
tai jopa alle. Ei ole maksun väärti. Joskus toki, kun oikea kiire.

Matka jatkuu edelleen kohti merta. Ei ole mitenkään huonot maisemat.

Saapuminen Calahondaan, aikaa mennyt noin 7 minuuttia kotoa.

Tästä moottoritielle (A7) ja 80-kympin alueelle stop-merkin takaa.

Ajoa kohti Marbellaa. Kyllä keskimmäisellä kaistalla. Tämä siksi, että
muutkin pääsee stop-merkkien ja lyhyiden liittymiskaistojen avulla
mukaan menoon.

Liittyminen maksulliselle tielle. Moottoritiet kulkevat hetken yhdessä.

Oma liittymä, ajoa takana noin 20 minuuttia.

Liittyminen isoon liikenneympyrään. Hyvin mahtuu mukaan, kun
vähän malttaa odottaa. Ja vilkkua näytetään suomalaisittain
väärään suuntaan.

Tässä viimeisessä risteyksessä aina joku änkeää viereen vaikka kaistoja
vain yksi. Yleensä haluavat vasemmalle ja minä oikealle. Vielä
en ole hoksannut tätä logiikkaa, ehkä joku päivä. Tarkkana saa olla!

Espanjalainen huippu pysäköinti. Pysähtymiskielto alueelle tietenkin.

Mun yleisin parkkeeraustie. Päässä kääntöpaikka.

Siinä reilun kuukauden kulkupeliä toiminut pikku Lancia, kiva kapistus.

Ja sitten toimistolla perillä. Meillä yksi yläkerran siipi käytössä, muut
sisustus-, sijoitus ja ravintola-aiheisia yrityksiä.

Hyttynen

Näin tämän kuvan ystäväni Facebookseinällä:

Ja täytyy sanoa, että vaihtamalla paranee. Olen nähnyt ehkä kolme hyttystä tänä kesänä. Niitä ei muuten ole ikävä. Täällä ne tosin pitävät kovempää ääntä ja tekevät kuuluvia ja näkyviä hyökkäyksiä. Ei sellaisia salaa hiipiviä, kuten Suomessa.

Jos haluat pakoon hyttysiä, tule Espanjaan!

Mietteitä koiranpennusta

Siitä on viisi vuotta aikaa, kun minulla on ollut viimeksi koiranpentu. Muistin vaan, että alku on kamalaa. Siivoamista ja väsyttää.

Ööö...eipä se ollutkaan niin. Tai sitten elämäntilanne on niin onnellinen, ettei pienet asiat harmita. Tai sitten minulla on vaan täydellinen pentu.

Mutta pieniä aisoita on kiva huomata pentuajasta.

Koiranpentu mahtuu nukkumaan tv-tason alahyllylle. Kamera väärässä huoneessa.

Koiranpentu voi mennä parvekkeen lasioven ja kaltereiden väliin. Kamera liian hidas.

Koiranpentu mahtuu kaltereiden välistä parvekkeelle. Heh, ei kauaa.

Koiranpentu kokeilee, mitä saa pureskella. Tämä yllättävän vähän (koputtaa puuta) ja tottelee kerrasta.

Koiranpennut hampaat on terävät, kun oma varvas jää kaluston väliin.

Miten onnellinen on koiranpennun tarpeista, kun kaikki isot tulee ulos ja pienetkin suurimmaksi määrin.

Miten onnellinen on kun löytää hyvät aidat, millä suojata asunto alussa.

Myös Espanjassa on hyvin imevää sanomalehtipaperia. Töistä voi nyysiä kaikki ylimääräiset ilmaisjakelulehdet. Tosin niitä on mennyt ehkä viisi kolmen viikon aikana.

Koiranpentu iskee hampaansa kaikkiin heiluviin nauhoihin.

Kengät on kaikki kaapissa. Eipähän loju lattioilla.

Koiranpentu simahtaa kuin lyhty, kun valot sammuu.

Koiranpentu herää lintujen herätessä ja auringon noustessa. Thänk gaad, olemme Espanjassa, jossa ei ole yötöntä yötä. Aurinko nousee seitsemältä. Kuten mekin. Myös viikonloppuna.

Koiranpentu yrittää syödä ulkoa kaikki kepit. Kaikki. Ja isot koppakuoriaiset.

Koiranpentu osaa hypätä ilmassa melkein voltin, kun saa ruokaa.

Koiranpentu yrittää ahmia myös isomman ruoat, eikä isompi puutu asiaan. Tarvitaan minut erotuomariksi.

Aamulla seitsemältä kävelen silmät ristissä, tukka pystyssä yökkärissä pihalla aamupissalle. Koiranpentu sylissä, ettei se pissaa taloyhtiön pihalle. Ei enää montaa viikkoa onnistu.

Kamera on aina väärässä paikassa tai liian hidas, kun jotain hauskaa tapahtuu.

Koiranpentu saa kylvyn jälkeen extraenergian, jonka avulla voi riekkua tunnin putkeen ja ryntäillä päättömästi pitkin asuntoa. Täällä on kivoja juoksuratoja, joita voi päästellä täysillä.

Koiranpennusta on hirvittävän hauska repiä sanomalehdet tuhannen palasiksi. Minusta ei ole hauska siivota sitä sotkua.

Koiranpentu onnistuu hiipimään niin hiljaa, että unohtuu kylppärin oven taakse, kunnes ihmettelen, että on liian hiljaista. Tai sitten kuuluu lohduton itku.

Koiranpentu on todella suloinen, kun se nukkuu. Tämä tapaus kyllä aina. Pikku Maissi <3

Taloyhtiön omassa puutarhassa on hauska temmeltää.

Aaahh...jotain roikkuvaa.

On ne ihania kun ne nukkuu.

Bestikset

Arki on alkanut

No ensimmäisistä työpäivistä on aikaa, mutta kuten saattaa arvata, on elo täällä muuttunut. Enää ei nousta yhdeksältä sängystä ja syödä aamiaista yhteentoista, jolloin on ollut aika lähteä aamulenkille.

Nyt herätys on seisemältä. Puoli tuntia on koiranpentuaikaa, joten puoli tuntia onneksi tulee jossain vaiheessa lyhentymään. Ehkä.

Aikataulu on työpaikallani hyvinkin erilainen kuin Suomessa. Toki jokaisessa työpaikassa on eri käytännöt, mutta meillä mennään näin. Syynä se, että meillä on iso toimisto Kanadassa, joten aikaeroa on hyvä tasoittaa hieman. Menen siis töihin niin, että olen siellä 9:30. Töitä tehdään lounaaseen asti ja lounas on siinä kahden kolmen aikaan, kuten täällä on tapana. Uskomatonta, mutta sinne jaksaa hyvin. Jos nälkä meinaa yllättää, on hedelmäaika. Tai kahviaika. Töissä ollaan klo 18:30 asti.

Lounas on tunnin mittainen ei onneksi kahden tai kolmen espanjalaiseen tapaan. Tunti on kuitenkin paljon, mutta toisaalta siinä ehtii hoitamaan vaikkapa pankki-asioita, koska muuten siihen ei olisi aikaa. Eli puoli tuntia pidempi lounas kuin Suomessa.

Ja työaika on puoli tuntia pidempi. Olen juuri lukenut, että Suomessa kamppaillaan pidennystä vastaan. Plää, puoli tuntia missään tunnu :-) Varsinkin kun on kiva työpaikka. Kidutuspaikassa tietenkin fiilis olisi toinen.

Matkoihin menee puolituntia suuntaansa, hieman alle. Kotona olen seitsemältä eli eipä siihen iltaa pahemmin jää, kun eläintarhasta täytyy pitää huolta. Mutta arki on arki.

Mutta ensimmäinen päivä töissä jäi mieleen. Ihmiset ottivat kaikki erinomaisesti vastaan, tietokone oli valmiina "ajateltiin, että kun tulet mainostoimistosta, haluat macin" (pisteet heti kotiin) ja tietokoneeseen oli asennettu kaikki valmiiksi. On nimittäin erilaisia kokemuksiakin karttunut matkaan.

Ilmapiiri on loistava! Ehkä sen vuoksi, että omistajat tekevät hommia samassa toimistossa. Ilmapiiri on positiivinen vaikka on paljon hommia. Naurua on paljon. Ja palmut näkyvät ikkunasta.

Ja mikä on parasta. Pöytäkone. Ei syytä viedä töitä kotiin. Pöytäpuhelin. Kyllä. Ei kännyköitä. LOISTAVAA! Kukaan ei soita illalla.

Correos eli postihärdelliä

Tuli testattua Espanjan postin toimivuutta. Oikeasti en hauku sitä, koska muille ihmisille kyllä toimii, mulla vaan hieman huono tuuri. Muut saavat tilauksen kolmessa päivässä, minun tilaus palautetaan lähtettäjälle. Näin se vaan menee :-D

Tilasin Viljalle ruokaa eläinkaupasta, joka on ihan kansainvälinen ketju. Hyväksi ja nopeaksi todettu. Samalla piti tulla kaksi samanlaista ruokakuppia koiraperheelleni.

Muutaman viikon odottelin, ihmettelin ja seurasin toimintaa sekä postin nettisivuilta että aplikaatiosta. Näin, että homma on toimitusprosessissa. Sain myös sähköpostin, että posti on lakkoillut, että sori.

Eilen sitten aloin oikeasti ihmetellä, koska Vilja on tarpeeksi syönyt Mercadonan ruokaa. Jouduin jo Hannalta varastamaan ruokaa lainaan. Laitoin viestin Correos Facebookin kautta. Pirulainen sentään. Vastasivat vartissa takaisin! Hienoa! Olivat lähettäneet lähetyksen takaisin, koska en koskaan noutanut lähetystä postista.  He siis tuovat automaattisesti kotiin ja jos ei ole ketään kotona, vievät paketin postikonttorille. No enpä ole ollut kotona. No enpä noutanut, kun lappua ei kuulunut. Tiedän, että lappu tulee postilaatikkoon. No, eipä sitten tällä kertaa tullut.

Espanjankielistä asiakaspalvelua :-)

Sitten viestiä taas Facebookin kautta lähettäjävirmalle Zooplussalle. He vastasivat tunnin sisällä! Mahtista! Vastasivat, että ota yhteyttä asiakaspalveluun linkin kautta. Sanoin, että olin jo ottanut ja odotan viestiä. Vastasivat taas tunnin päästä, että homma ok. Haluanko, että palautetaan rahat vai lähettävätkö uudelleen. No toki uudelleen!

Vaikka metsään meni, asiakaspalvelulle täydet pisteen. Ei ole mañana meininki näissä asioissa. Ihan loistavaa! Vahingosta viisastuneena, tilasin tämän uuden lähetyksen työosoitteeseen :-D