tiistai 17. helmikuuta 2015

Sänkykamari

Astutaanpa makuuhuoneeseeni. Tai makuuhuoneeseemme. Mun ja Viljan.

Huomioi ruma valkoinen lipasto vasemmalla. Mutta huomioi enemmän
auringonpaiste ulkona. 


























Makuuhuoneeseen tullaan pienestä välitilasta, jolla ei ole mitään virkaa. Makuuhuoe on ns. Master bedroom eli huoneessa on oma kylppäri. Siitä sitten erikseen. Täällä on selvästikin tapana, että kylppäreitä on yhtä monta kuin makkareita. Tavallaan ihan kiva idea. Tämän varmaan ymmärtää moni, jolla on teini-ikäisiä kotona. Mustakin on kiva, vaikka asuu yksin, että vierailla on sitten oma kylppäri. Heh, mikään ei ole täydellistä, mutta palataan vielä siihen tulevassa kylppäripostauksessa enemmän.

Takaisin makkariin. Makkarissa on siis sänky, johon mahtuisi kaksikin, mutta eipä jonoa ole ollut. Tai ainakin vartija on aika...ööö...hmmm...valikoiva :-)

Muuten oikein kiva, mutta lamput, noi lamput. Ja verhot saavat
kokea vielä jonkinlaisen muodonmuutoksen.


























Kalustesarja on samaa kuin ruokapöytä ja iso senkki eteisessä. Ihan ok. Niiden lisäksi on kamalan rumat kaksi pikkulipastoa tai yöpytää jostain 90-luvulta. Tai Suomen trendeissä 90-luvulta. Ne pitäisi raahata varastoon kuin suinkin saa aikaiseksi. Ja nuo oranssit lamput, voiko rumempaa enää olla?

Säilytystiloja on vähän. Siis hirvittävän vähän! En tajua, miten näissä 90 neliössä voi asua enemmän kuin yksi ihminen. Tai ainakaan kahden ihmisen tavarat ei tänne mahdu. Onnettomat kaapit on jo mun tavaroista täynnä. Sängyn alla on jo Ikea-keikalla haettu säilytyslaatikoita lakanoille ja pyyhkeille. Sama ongelma joka huoneessa. Aivan onnettomat säilytystilat.

Huoneesta saa oven auki suoraan terassille. On se vaan ihanaa. Sängyssä maaten näkyy Välimeri. Ei oikeastaan haittaa. Oven eteen saa laskettua metalliverhon, joka toivottavasti kesällä estää pahimman paahteen. Ainakin pimentää hyvin.

Kohta tästäkin pääsee nauttimaan, kun saadaan kevät tänne!

























Viljakin nukkuu tietenkin makuuhuoneessa. Sille on lainassa Fridan ja Jepen sänky. Laitan sängyn viereeni nätisti, mutta Viljalla on oma käsitys miten sängyn pitää olla. Siinä se kuitenkin viihtuu hyvin. Jää nukkumaan omaan sänkyynsä, kun lähden kotoa. Takaisin tullessa mun sängyn päiväpeitolla on kuoppa, karvoja ja valkoinen väri muuttuu päivä päivältä harmaammaksi. Joku siis viihtyy myös sängyssäni. Onneksi aurinko kuivattaa nopeasti pestyn päiväpeiton.

Mun näkemys, miten koiran täytyisi nukkua mu vieressä.



Koiran näkemys sängyn paikasta ja siinä mitään
pehmusteita tarvita.

2 kommenttia:

  1. Huokasin syvään kohdassa "sängyssä maaten näkyy Välimeri"... melkein kuulin laineiden lipsuttelua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä lipsutus kuuluu lähinnä myrskyävästä uima-altaasta :-D

      Poista