Päivä Malagassa

Vihdoin sain lähdettyä Malagaan päivävisiitille. Ei sinänsä, että se olisi jotenkin vaikeaa tai hankalaa. Täällä vaan aika menee nopeasti, ihan niin kuin kaikkialla. Mutta nyt löytyi sopiva perjantaipäivä, jossa ei ollut ohjelmaa, joten hypäsin aamiaisen ja koiralenkin jälkeen junaan. Eli puolen päivän aikaan. Junamatka maksaa Los Bolichesin asemalta hieman alle 4 euroa Malagaan. Matka kestää aika tarkallee 45 minuuttia. Junan pääteasemalla jäädään pois. Sitten kohti vanhaa kaupunkia. On kyllä helppo, kun puhelimessa on Google Maps, niin voi tarkistaa helposti sijainnin.

Kukkakaupat puistossa.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli kauppahalli. Vaikka turistille siellä ei oikein ostetavaa olekaan, on näissä ihana pysähtyä.

Ihanan värikkäästi kaikki vihannekset ja hedelmät esillä.

Tapasbaari kauppahallissa enkä hölmö pysähtynyt siihen syömään.

Siitä matka jatkui kohti Calle Marques Lariosia eli vanhan kaupungin kävelykatua. Tai kävelykatujahan on monta, tämä niistä ehkä pääkaduksi kutsuttu. Tästä kadulta löytyy vaate ja kenkäkaupat.

Marmorikatu ja kauniit talot.

Jaksan ihailla noita ranskalaisia parvekeita.

Sitten tuli se nälkä. Tarkoitus oli löytää ensin ihana kahvio, josta saisi jotain hyvää. Mutta jos etsii kahvilaa, löytää vain ravintoloita. Ja päinvastoin. Eli päädyin tapaspaikkaan, josta tilasin pitkään himoitsemani mustekalarenkaat ja aioliperunoita. Sinä päivänä ei laskettu kaloreita.

Päiväolusen kera.

Seuraava kohde oli Pablo Picasson museo. Hyvin tavoistani poiketen päädyin todellakin taidenäyttelyyn. Jostain syystä täällä vaan halusin käydä. Picassohan on Malagassa syntynyt, mutta ei ole tainnut lähtönsä jälkeen siellä koskaan käydä. Ja kyllä vaan se on, että hemmetin rumia tauluja on hän tehtyt. Niitä vaan tuijottaa, että miten rumia ne onkaan.

Mutta ihan hieno oli itse museorakennus.

Niskat kipeinä ihastelin parvekkeita toisensa jälkeen.

Museon jälkeen piti ravita myös sielua. Eli jäätelöä kehiin. Tripadvisor kertoi aiemmin, että siellä on suosittu jäätelökioski Heladria Frescito. Kävilin siihen ihan sattumalta. Tai ehkäpä vaan jäätelöfanin vaistolla. Pistaasijäätelöä oli kehuttu ja oli ihan pimeän hyvää!!

Pistaaria ja sitruunaa

Tästä matka jatkui kohti Alcazabaa, joka on Malagan historiallinen linnoitus. Se on rakennettu 1057 ja 1063, kun kaupunki oli muslimien valtaamana. Sitä on käytetty myös puolustuslinnakkeena. Alcazaba sijaitsee vuoren alaosassa ja yläosassa sijaitsee rakennelman toinen osa Gibralfaro. Näitä yhdistää Goracha (jonkinlainen muuri), mutta näitä kahta rakennelmaan ei pääse samalla kertaa. Toiseen eli Gibralfaroon täytyy mennä eri reittiä vuoren päälle. Jäi jotain toisellekin kertaa.

Linnoituksen sisällä oli ihania puutarha-alueita toisensa jälkeen.

Näkymät linnoitukselta merelle.

Sisäpuolella paljon eri vesiaiheita ja hienja laatotuksia.

Sisällä oli myös keramiikkauuni ja lopputuloksia. Myös museo.

Näkymät kohti keskustaa ja vuoria.

Samalla alueella on myös roomalainen amfiteatteri. Se mikä on lähinnä erikoista, näkyy tuossa toisessa kuvassa. Nykyisen kadun alla on rakennelmia. Sama oli Picassomuseossa. Talon alla oli arkeologinen museo, jossa oli kaivettu vanhoja rakennelmia. Onkohan siis koko Malagan alla toinen kaupunki?

Teatterin rauniot.

Kadun alla jatkuva kaupunki.

Tästä matka jatkui takaisin kävelykadulle parin vaatekaupan kauttaa. Pahemmin ei jäänyt mitään käsiin, mutta jotain pientä. Alkoi tulla jo viileä, kun aurinko alkoi uhata laskullaan. Mekko tuntui liian vähältä, joten paluumatka alkoi. Yksi leivos ja kahvi piti nauttia vielä matkalla. Ja kävelin sen verran eri reittiä, että osuin vahingossa El Corte Inglesin isoon tavarataloon. Hupsis. No matkaan tarttui yksi Desigual -laukku, josta jo pitkään olin haaveillut. Oli alennettu :-)

Mutta Malaga on nähty ja voisi vielä vaikka joku päivä piipahtaa uudelleen. Katsoa vaikka vähän eri suunnalta. Yksi Tapaspaikka jäi kokematta ja sekin houkuttaa vielä.