Maastopalot

Espanjan kuivan ja helteisen kesän huono puoli on jatkuvat maastopalot. Lähes joka päivä kärähtää jossain Aurinkorannikolla joku pusikko. Itse seuraan Facebookissa ryhmää, jossa raportoidaan heti kaikki palot ja sinne ilmestyy nopeasti kuvia paloista.

Kuvista on ollut apua paikantamaan, miten lähellä tai kaukana palo omasta kodista on.

Tässä omilla hoodeilla on kuukauden sisällä sattunut kolme paloa. Ensimmäinen oli 100 metrin päässä kotoa, seuraavat kaksi olivatkin sitten samassa kohtaa noin puolen kilometrin päässä. Hieman täällä ihmetellään, miten palot sattuvatkin samoihin paikkoihin.

Epäilyjä on ollut ilmassa, että olisiko tahallisesti sytytettyjä. Evakointitapauksessa roistoilla on hyvä sauma murtautua asuntoihin ja viedä kaikki arvotavarat. Tai sitten on ollut vaan huonoa tuuria.

Rutikuiva maastohan kärähtää, jos joku heittää tupakannatsan. Tai roskat luonnossa toimii sytyttäjänä.

Onneksi täällä palokunta on hyvin kouluttautunut tämänkaltaisiin paloihin. Helikopterit ovat ilmassa heti ja tuovat vettä hmmm...suppilolla. Lisäksi paloautot sammuttavat reunoja. Palomiehillä on taito hyppysissä rajata palot todella nopeasti. Onneksi, viimeksi nimittäin palo pysähtyi juuri erään talon tontille.

Täytyy vaan arvostaa palokuntaa, kun jaksavat päivästä toiseen huhkia helteessä ja sammuttaa puskia.

Kuva parvekkeeltani, kun helikopterit lensivät täydentämään
vesisuppiloaan talon yli melkein tunnin verran.