Kaksi päivää takana, eikun kolme. Nyt voi lopettaa laskemisen, tämä tuntuu ihan jo kotikaupungilta. Se varmaan johtuu siitä etten koskaan ole ollut paikkasidonnainen, kun koko elämänsä on muuttanut paikkakunnalta toiselle. Home is where your heart is vai miten se nyt onkaan. Ehkä näin Casa es donde está su corazón.
Kokkailuihmeenä haluan tietenkin tehdä ruokaa itse. Hah, säästäähän siinäkin. Ja tietää lähinnä mitä syö. Mutta. Suuresta keittiöstäni puuttuu pieni kattila ja iso veitsi. Paistinpannu ja kihveli, jos toinenkin on, mutta nuo tärkeä puuttuvat. Kävin kahdessa isossa supermarketissa, mutta ainoat keittiötarvikkeet, mitä niissä myydään on kertakäyttöastiat ja metalliset lusikat. Onkohan veisten myynti jotenkin kiellettyä?
Katuja tallatessa en vielä ole löytänyt kauppaa, josta noita näkyisi. Hanna onneksi lupasi vielä isoon markettiin viikonloppuna, jos sitten saisin tarvikkeet ja pääsisin kokkaamaan. Paistinpannulla menee aika...hmmm...paistamiseksi.
Nälkään ei onneksi tarvitse kuolla. Tänään pyöräytin pannulla kasan herkkusieniä (valmiiksi viipaloituja), pinaattia ja ihania ihania tuoremakkaroita. Ja kyllähän täällä eläisi ihan pelkällä Tinto de Veranolla :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti