Kuumuuden yö

Ettei olisi liikaa hehkutusta, niin tässä tulee oikein toiselta laidalta. Ilmastointi päätti sitten luovuttaa yöllä. Ei ole suomen pikku +25 helteiset yöt mitään tähän verrattuna. Sisällä kun on yli +30 niin siinä alkaa olla jo haasteita nukkua. Varsinkin koiralla. Ilmastointilaitteen sai vain pyörittämään ilmaan, mutta viilennystä ei tapahtunut. Itse vielä kestää, mutta Vilja parka. Joutui vaihtamaan paikkaa kivilattialla aina viileämpään kohtaan. Ja mä hikoilin kuin pieni porsas.

Sitten, kun pätkittäin sai nukuttua,  toivottavasti vain viikonloppua viettämässä olevat brittiäijät saapuivat baarista. Mikä siinä on, että pitää karjua neljältä aamulla käytävällä. Seinätkään ei ole niin kovin paksuja. Eikä kuulosta todellakaan miltään parikymppiseltä vaan ihan aikuiselta isolta ja varmasti isovatsaiselta mieheltä. Sen vaan kuulee äänestä.

Sitten kasin jälkeen aamulenkille, joka on täällä aamun paras aika lenkkeillä. Päätin vielä lopuksi katsastaa yhden tienpätkän. Tiellä seisoi parinkymmenen metrin päässä pieni vaalea koira häntä tanassa vapaana. Käännyttiin pois, mutta piski tulee perässä ja lähempänä hyökkää. Vetäisen Viljan hihnalla kauemmas ja eläinystävänä karjun ja monotan piskiä kylkeen. Lopetti hyökkäyksen, mutta seurasi meitä vielä varmaan 50 metriä. Ei siis sille kadulle enää.

Sen jälkeen olisi tehnyt mieli itkeä. Unettoman yön jälkeen meitä vielä sorretaan. Blondit pakenivat sisätiloihin.

Sain respasta vinkit, että sulakkeet pois ja takas. Nyt tässä väsyneenä mietin, että tuo ilma taitaa nyt olla viileämpää, mitä laitteesta tulee ulos. Ihan vielä en ole varma. Hanna vielä kertoi, että heilläkin oli mennyt yöllä sähköt eli ehkäpä se oli joku häiriö.

Ehkäpä tänään päikkärit.

No, on tänään jo naurutkin saatu. Respan miehen kanssa ollaan juteltu aiemminkin viikolla kuten myös tänään sulakkeista. Hetkeä myöhemmin hän puhui toisen ihmisen kanssa suomea. Ja mehän oltiin käytetty ihan englantia :-)

Nyt iso kupillinen ihanaa espressoa suurella lorauksella maitoa.